Numerointi peräisin vaalikoneesta. Jaoin vaalikonevastaukset eri julkaisuihin, koska muuten kirjoitus on lukijalle todella pitkä.

31. Maahanmuuttajataustaisten lasten osuudella koululuokassa pitäisi olla yläraja. (IS)

Täysin eri mieltä. Olen itse käynyt kansainvälistä luokkaa ala-asteella ja lukiossa, mutta ei kukaan silloin huolehtinut maahanmuuttajaosuuksista. Tässä on ehkä ennemmin takana että tietyt lapset pysyisivät tietyistä kouluista poissa. Taas se että jotkin alueet segregoituu johtuu asuntopolitiikasta, ja tähän koulujen kiintiöittäminen ei ole ratkaisu.

32. On parempi, että kunta nostaa veroäyriä kuin että se leikkaa palveluistaan. (IS)

Täysin samaa mieltä. Uskon että yhteiskunnalle kokonaisuudessaan on parempi jos kaikki kollektiivisesti maksavat hieman enemmän veroja, kuin että palveluita heikennetään ja usein kaikkien kurjimmassa asemassa olevien tilannetta kiristetään entisestään.

33. Kasvisruoan määrää pitäisi lisätä kouluissa ja liharuuan vähentää. (IS)

Täysin samaa mieltä. Kasvisruoka on terveellisempää, ympäristöllisesti kestävämpää ja eettisempää, joten sitä kannattaisi olla koulussa enemmän ilman että sitä tarvitsee erikseen pyytää.

34. Kuntani pitää auttaa ihmisiä, vaikka he oleskelisivat Suomessa laittomasti. (IS)

Täysin samaa mieltä. Kukaan ei ole lähtökohtaisesti laiton, vaan paperiton. Esimerkiksi perusterveydenhuollon tarjoaminen kaikille on sen luokan ihmisoikeuskysymys, että sen ei pitäisi olla mielipiteistä kiinni.

35. Julkisia palveluita pitäisi ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille. (IS)

Täysin eri mieltä. Julkisten palveluiden pitäminen kunnilla on tärkeää demokraattisen kontrollin säilyttämiseksi. Silloin myös varmistetaan että voitontavoittelu ei nouse tärkeimmäksi, vaan oikeanlaiset kriteerit täyttyvät ja työolojen vahtiminen on helpompaa. Ulkoistaminen ei myöskään ole usein osoittanut tulevan kunnille halvemmaksi.

36. Rikkaiden asuinalueilla ei tarvita yhtä hyviä julkisia palveluita kuin vähävaraisilla. (IS)

Jokseenkin eri mieltä. On huono suunta kannustaa rikkaita tekemään itselleen eksklusiiviset palvelunsa. Kun hyvätuloiset kokevat etteivät enää hyödy julkisista palveluista he eivät enää kannata sen rahoittamista. Tämä johtaa palveluiden heikentämiseen ja julkisten palveluiden stigmatisointiin köyhien palveluna.

37. Kotikuntani pitäisi ottaa aktiivisesti vastaan kotoutettavia turvapaikanhakijoita. (IS)

Täysin samaa mieltä. Helsinki on jo tehnyt näin, mutta tietenkin aina voisi tehdä lisää esimerkiksi kotouttamisen suhteen. Helsingissä myös turvapaikanhakijoiden isoin ongelma on asunnon löytäminen vapailta markkinoilta.

38. Kannatan kotikuntani liittämistä isompaan kuntaan tai kuntien yhdistymistä kotikuntani kanssa. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä. Metropolialueen muodostaminen olisi palvelujen järjestämisen kannalta parempi ratkaisu kuin nykyinen tilanne.

39. Kirjastojen kirjoista pitäisi maksaa lainausmaksua kunnan taloustilanteen helpottamiseksi. (IS)

Täysin eri mieltä. Kirjastojen muuttaminen vuokraamoiksi tuhoaisi sen koko idean. Käytännössä en usko että lainausmaksu voisi edes olla niin korkea, että sillä merkittävästi parannettaisiin taloustilannetta. Sen sijaan se tekisi kirjastoille paljon lisää työtä maksuliikenteen ylläpitämisen suhteen.

40. Kulttuuripalveluista (museot, teatterit, orkesterit) voidaan säästää leikkaamalla. (IS)

Täysin eri mieltä. Kulttuuripalveluista on jo leikattu tarpeeksi, ja siinä sahataan omaan nilkkaan. Kulttuuri on kuitenkin jokaisen kaupungin kantava ydin. Kulttuuripalveluita pitäisi sen sijaan saada paljon entistä enemmän jokaisen kaupunkilaisen ulottuville esimerkiksi ilmaisnäytösten muodossa. Helsingin kaupunginmuseo on onneksi ilmainen, samaa voisi toivoa myös taidemuseolta.

41. Lasten päivähoidon hinta pitäisi suhteuttaa nykyistä vahvemmin vanhempien tuloihin. (IS)

Jokseenkin eri mieltä. Ehkä kaikkein korkeinta hintaluokkaa voitaisiin korottaa, mutta siihen päätyy aika helposti jo nykyisin.

42. Kotikunnassani pitäisi olla maksuton julkinen liikenne, vaikka se nostaisi veroäyriä. (IS)

Täysin samaa mieltä. Tätä on välillä suunniteltu, mutta sitä ei pidetä taloudellisesti kannattavana. Uskoisin että se kuitenkin huomattavasti lisäisi julkisen liikenteen suosiota.

43. Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin. (IS)

Täysin samaa mieltä. Rikkaat useimmiten maksavat veronsa ansiotulojen sijaan pääomatuloista, joista ei mene rahaa kunnille, eli rikkaat eivät tällä hetkellä maksa kotikuntansa palveluista ollenkaan. Tosin tämä ehkä korjaantuu ainakin osittain “itsestään” sote-uudistuksen myötä, kun sote-palvelut siirtyvät maakunnille.

44. Koko Suomi tulisi pitää asuttuna, vaikka se kävisikin kalliiksi veronmaksajille. (IS)

Täysin eri mieltä. Koko Suomi ei ikinä ole ollut asuttuna, eikä ihmisten muuttamista kaupunkiin saisi väkisin estää. Silti kohtuulliset palvelut pitäisi taata myös syrjäseuduilla ja esimerkiksi saamelaisten oikeudesta asua seuduillaan pitäisi pitää kiinni.

45. Oppilaiden kännykät pitäisi jättää oppitunnin ajaksi luokkahuoneen ulkopuolelle. (IS)

Jokseenkin eri mieltä. Huomauttamisen luulisi riittävän, jos naama on jatkuvasti ruudussa. En usko, että kovin moni aikuinen kestäisi työpäiväänsä ilman kännykkää, mutta jostain syystä odotamme nuorilta sellaista käytöstä, mihin emme itse suostuisi.

46. Koululuokat pitäisi jakaa oppilaiden lahjakkuuden perusteella tasoryhmiin. (IS)

Täysin eri mieltä. Tämä potentiaalisesti johtaa järjestelmään, jossa joidenkin oppilaiden jatko-opintomahdollisuudet tyssäävät jo varhain “väärään” tasoryhmään kuulumiseen.

47. Hyvä veli –verkostot ohjaavat kuntien päätöksentekoa. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä. Uskon että hyvä veli -verkostot voivat edelleen hyvin, mutta oma kokemukseni on, että Helsingissä ne eivät ole niin vahvat, että ohjaisivat koko päätöksentekoa. Toisin on ehkä pienemmissä kunnissa, joissa käytännössä kaikki luottamuspaikat ovat yhden puolueen piirissä.

48. Kuntien virkoja täytettäessä pitäisi olla sukupuolikiintiöt. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä. Sukupuolivaikutusten arvioiminen pitäisi olla mukana kaikessa päätöksenteossa ja virkojen epätasaiseen jakautumiseen pitäisi puuttua. Käytännössä 100% kiintiöittäminen voi kuitenkin olla haastavaa, mutta esimerkiksi luottamustehtävien nykyistä kiintiökäytäntöä pidän hyvänä.

49. Kerjääminen kaduilla pitäisi kieltää lailla. (IS)

Täysin eri mieltä. Tällaisin lain perustelut olisi vähintäänkin eettisesti arveluttavat. Käytännössä siinä siivotaan “ei-toivotut” ihmiset pois katukuvasta.

50. Monikulttuurisuus on kunnalle hyvä asia. (IS)

Täysin samaa mieltä. Maailman metropolit ovat monikulttuurisia, eikä Helsinki voi, tai sen edes kannata, sulkeutua. Monikulttuurinen ympäristö avartaa ajatusmaailmaa ja tekee ihmisistä avoimempia.

51. Eutanasia pitäisi sallia. (IS)

Täysin samaa mieltä. Ymmärrän pelon, että tämä johtaisi pahimmillaan saattohoidosta tinkimiseen tai muuten pitkäaikaissairaiden tai vammaisten kaltoinkohteluun, mutta samalla kyseessä on tärkeä itsemääräämisoikeus, joka ei nykyään toteudu. Tietenkin pitäisi varmistaa, että henkilö on kykenevä tämän päätöksen tekemään, ja ettei hän koe siihen painostusta.

52. Jos kansalaisen terveysongelmien voidaan katsoa johtua omista elintavoista, hänen pitäisi osallistua hoidon kustannuksiin. (IS)

Täysin eri mieltä. En asettaisi lääkäreille velvoitteita ryhtyä moraalinvartijoiksi arvioimaan, kuinka pitkälti terveysongelmat ovat kunkin oma syy. Tuskin elämäntavoiltaan täydellistä ihmistä onkaan.

53. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.(IS)

Täysin samaa mieltä. Kaikilla täysivaltaisilla aikuisilla pitäisi olla yhdenvertainen oikeus päättää haluavatko mennä naimisiin tai adoptoida lapsen. Työtä on kuitenkin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa vielä paljon, äitiyslaki toivottavasti menee läpi, ja myös translaki kaipaisi pikaisesti uudistusta.

54. Suomalaisten auttaminen olla pitäisi etusijalla ulkomaalaisiin verrattuna. (IS)

Täysin eri mieltä. Kysymyksen asettelu on epäselvä: tarkoitetaanko ulkomaalaisilla Suomessa asuvia oleskeluluvan saaneita, ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia vaiko kenties Suomen antamaa humanitaarista apua kehitysmaihin? Kenties jälkimmäistä. Suomen vetäytyminen maailman kaikkien köyhimpien auttamisesta ja kansainvälisten sopimusten noudattamisesta nimenomaan kiihdyttää osaltaan pakolaiskriisiä ja on yhteiskunnallinen häpeä.

55. Tuloerojen kasvusta on haittaa yhteiskunnalle. (IS)

Täysin samaa mieltä. Suuret tuloerot aiheuttavat yhteiskunnallista epävakautta.

Vastaukset Helsingin-Sanomien vaalikoneeseen löytyy täältä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s