1. Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa.(HS)

Täysin samaa mieltä. Kysymys on sinällään ristiriitainen, että puolestani hanketta voi kaupunki tukea ainakin tontin kohdalla samalla tavalla kuin se tukee kirkkoa. Mielestäni eri uskontokuntia ei pitäisi asettaa eri asemaan.

2. Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille. (HS)

Täysin eri mieltä. Perusterveydenhuolto kaikille on ihmisoikeuskysymys, jonka toteutuksen tulisi olla itsestäänselvyys.

3. Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä. Asuntojen neliöiden keskiarvon minimiä on aikoinaan perusteltu sillä, että kaupunki ei jakautuisi perheellisten ja perheettömien välillä, vaan kaikki voisivat asua keskustassa. Kuitenkin käytännössä vaikuttaa siltä, että isommat asunnot keskustassa ovat jo niin kalliita, ettei monella perheellä ole niihin rahaa. Samalla pula yksiöistä ajaa vuokria ylös. Sinkkutalouksien määrän kasvu pitäisi ottaa huomioon asuntorakentamisessa. Eli olisin kyllä varauksella luopumassa tästä rajoituksesta.

4. Ulkoilmakonserteissa tulee saada soittaa musiikkia nykyistä myöhempään vaikka se aiheuttaa melua. (HS)

Täysin samaa mieltä. Ajattelen että haitta on lyhyttä ja kausittaista, jonka vastapainona saamme nauttia paikallisista ulkoilmatapahtumista, joista pääsee vielä julkisilla yöksi kotiin.

5. Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta.(HS)

Täysin samaa mieltä. Ydinkeskustan pitäisi olla paikka ihmisille, ei autoille. Tavoite pitäisi olla, että keskustan läpi ei tarvitsisi ajaa ja että sitä rajoitettaisiin.

6. Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi. (HS)

Jokseenkin eri mieltä. Helsinki omistaa jo niin hyvin maata, että pakkolunastuksille tulee harvemmin tarvetta esim. asuntokaavoittamisen vuoksi. Pakkolunastuksen voi varata sellaisiin erikoistapauksiin kun yleinen etu niin vaatii.

7. Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa. (HS)

Jokseenkin eri mieltä. Kuntalaisten oikeus vaikuttaa kaavoituskysymyksiin pitää säilyttää ja vastausaikoja nopeuttaa. Toisaalta valitustehtailu oman edun tavoittelun vuoksi pitäisi pystyä estämään.

8. Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.(HS)

Täysin samaa mieltä. Pakolliset autopaikat nostavat asuntojen hintaa, mutta yhä harvempi hyötyy niistä. Samalla myös ne, joilla ei edes ole varaa autoon, maksavat pakolla autopaikoista.

9. Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä. Suosisin pyöräteiden ja jalkakäytävien puhdistamista ensisijaisesti keinona edistää näitä liikkumisen muotoina. Myöskin käytäntö, jossa lumet aurataan pyöräteille, aiheuttaa sen että pyöräilijät pakotetaan keskelle autoja.

10. Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä. (HS)

Täysin eri mieltä. Mitä vähemmän autoja kaupungissa sitä viihtyisämpi se on. Panostetaan mieluummin toimivaan joukkoliikenteeseen ja pyöräteihin.

11. Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille (HS)

Jokseenkin eri mieltä. On hienoa, että kirjastot ovat osoittaneet tarpeellisuutensa myös tässä mielessä. Ihanteellisesti kaikkien ei tarvitse omistaa sitä omaa porakonetta tai saumuria, jota käytetään kerran vuodessa, vaan sen voi saada kätevästi lainaksi. Näin vältetään turhaa kulutusta ja tavarapaljoutta. Kuitenkin suhtaudun tähän siinä mielessä varauksella, että kirjastoihin ei pitäisi kohdistaa liikaa painetta tarjota kaikki mahdolliset palvelut, jolloin ei enää olisi kirjastoja vaan monitoimitaloja. Kuitenkin kirjat ovat yhä se tärkein syy miksi kirjastoihin tullaan ja miksi ne ovat olemassa.

12. Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä. Kaupunki elää koko ajan, joten kouluverkon pitäisi elää sen mukana. Lisää kouluja pitää rakentaa sinne, minne tulee paljon uusia asukkaita, ja resursseja yhdistää siellä missä oppilaista on pulaa. Koulujen yhdistäminen pelkän säästöpaineiden takia ei pitäisi olla sallittua.

13. Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä. Vanhemmat eivät välttämättä valitse koulua käytännöllisyyden mukaan, vaan huonosta maineesta kärsivät koulut segregoituvat entisestään, mitä pitäisin valitettavana kehityssuuntana. Suomessa olen pitänyt hyvänä asiana sitä, että koulushoppailu on yleensä tarpeetonta ja jokaisesta koulusta saa laadukasta opetusta sekä yhdenvertaiset mahdollisuudet jatko-opiskeluun.

14. Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset. (HS)

Täysin samaa mieltä. En näe syytä nykyiselle sukupuolijaottelulle ei-kilpailullisessa liikunnassa. Luulisin yhteisten tuntien myös tekevän koululiikunnasta vähemmän fyysiseen suorittamiseen keskittyvää ja enemmän liikkumaan innostavaa. Sukupuolijaottelusta luopuminen helpottaisi myös sukupuolivähemmistössä olevien lasten ja nuorten koulunkäyntiä.

15. Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle. (HS)

Täysin eri mieltä. Olen itse käynyt kansainvälistä luokkaa ala-asteella ja lukiossa, mutta ei kukaan silloin huolehtinut sen maahanmuuttajaosuuksista. Tässä ehkä ennemmin on takana, että tietyt ihmiset pysyisivät tietyistä kouluista poissa. Segregoitumista pitäisi välttää ennemmin panostamalla eriytymisen vastaiseen työhön ja antirasismiin.

16. Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona. (HS)

Täysin samaa mieltä. Oikeuden pitäisi olla tasapuolinen riippumatta siitä onko toinen vanhemmista kotona vai ei.

17. Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän. (HS)

Jokseenkin eri mieltä. Nykyisessä tilanteessa pitkät perhehoitovapaat kohdistuvat lähes poikkeuksetta naisille, mikä johtaa kaikkien naisten eriarvoiseen kohteluun työmarkkinoille. Järjestelmää pitäisi muuttaa niin että se rohkaisee molempia vanhempia jäämään tasapuolisemmin hoitovapaalle tai toisaalta rohkaisee naisia työllistymään aiemmin.

18. Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen. (HS)

Täysin samaa mieltä. Terveyspalveluiden tuottaminen julkisena säilyttää sen demokraattisena, eikä voitontavoittelu nouse tärkeimmäksi, vaan oikeanlaiset kriteerit täyttyvät. Uskon, että julkinen toimija terveydenhuollossa parantaa luottamusta julkisiin palveluihin myös kokonaisuudessaan.

19. Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan. (HS)

Täysin samaa mieltä. On mielestäni pidemmän päälle pahempi jos ihmiset viivyttelevät lääkärille menoa maksujen takia. Myös ihmiset saattavat “säästää” menemällä lääkärille hoitamaan kerralla monta vaivaa, kun olisi lääkärille parempi, että voisi keskittyä yhteen vaivaan kerrallaan ja sopia seuraavaa varten uusi aika.

20. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.(HS)

Täysin eri mieltä. Ihmisten muuttamista kaupunkiin ei saisi väkisin estää, sillä muutossuunta on ihan luonnollinen: ihmiset haluavat asua siellä missä on palveluja. Silti kohtuulliset palvelut pitäisi taata myös syrjäseuduilla ja esimerkiksi saamelaisten oikeudesta asua seuduillaan pitäisi pitää kiinni.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.(HS)

Täysin samaa mieltä. Kaikilla täysivaltaisilla aikuisilla pitäisi olla yhdenvertainen oikeus päättää haluavatko mennä naimisiin tai adoptoida lapsen. Työtä on kuitenkin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa vielä paljon: toivon, että äitiyslaki menee läpi, ja myös translaki kaipaisi pikaisesti uudistusta.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä. (HS)

Täysin samaa mieltä. Helsingissä on jo monta vastaanottokeskusta.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.(HS)

Täysin eri mieltä. Parempia kenelle? Uskon, että luovuus ja motivaatio koulunkäyntiä kohtaan kukoistaa paremmin, kun ei tarvitse pelätä fyysistä kurinpitoa opettajalta.

24. Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle. (HS)

Täysin eri mieltä. Ns. perinteiset arvot, mikä on kiertoilmaisu konservatiiviselle arvomaailmalle, yleensä perustuvat mm. vanhoillisiin sukupuolirooleihin ja rasismiin, mikä ei itselleni ole nykyaikaa tai hyvän yhteiskunnan pohja.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi. (HS)

Täysin eri mieltä. Julkisten palveluiden pitäminen kunnilla on tärkeää demokraattisen kontrollin säilyttämiseksi. Silloin myös varmistetaan että voitontavoittelu ei nouse tärkeimmäksi, vaan oikeanlaiset kriteerit täyttyvät ja työolojen vahtiminen on helpompaa. Ulkoistaminen ei myöskään ole usein osoittanut tulevan kunnille halvemmaksi.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto. (HS)

Täysin samaa mieltä. Uskon että yhteiskunnalle kokonaisuudessaan on parempi, jos kaikki kollektiivisesti maksavat hieman enemmän veroja, kuin että kaikkien kurjimmassa asemassa olevien tilannetta kiristetään entisestään.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita. (HS)

Täysin eri mieltä. Suuret tuloerot eivät yleensä kerro mitään ihmisten lahjakkuudesta ja ahkeruudesta, vaan enemmän pääoman epätasaisesta jakautumisesta ja nykyisen talousjärjestelmän selektiivisestä tavasta tuottaa arvoa. Pitkällä aikavälillä kasvavat tuloerot aiheuttavat myös yhteiskunnallista epävakautta.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle. (HS)

Täysin eri mieltä. Palveluista ja sosiaalietuuksista tinkiminen tulee pidemmän päälle vielä kalliimmaksi syrjäytymisen ja sosiaalisten ongelmien muodossa.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa. (HS)

Täysin eri mieltä. Ympäristöä ei saisi asettaa teollisuuden kärsijäksi, koska tuho on usein korvaamatonta. Onneksi ympäristötehokkuuden parantaminen nykyään pikemminkin kasvattaa taloutta kuin heikentää sitä.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista. (HS)

Täysin samaa mieltä. Luontomme on monessa suhteessa ainutlaatuista ja korvaamatonta. Meillä on velvollisuus suojella sitä kaikin tavoin.

Vaalikoneen kysymykset jatkuivat. Linkki Ilta-Sanomien vaalikonevastaukseen.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s